Vihdin kunnan haittamaahanmuuton hallintastrategia vuosille 2015-2022

Artikkelissa hahmotetaan askelmerkkejä Vihdin kehitysmaalaistamisen lopettamiseksi. Strategiaa aletaan toteuttaa sen jälkeen, jos kunnallisessa kansanäänestyksessä voittaa kanta, että pakolaisten näin suurimittainen otto Vihdin kuntaan on haitallista.

Syksystä 2015 alkaen Vihdin kuntaa alettiin toden teolla pakkokehitysmaalaistaa. Vastoin Vihdin kunnanhallituksen päätöstä Migri perusti Vihtiin peräti kolme pakolaisten vastaanottoyksikköä:
Suuren SPR:n vastaanottokeskuksen Hopeaniemeen, Vihdin seurakunnan vastaanottokeskuksen Riuttarantaan ja nuorten pakolaisten vastaanottoyksikön Myllylammelle.

Vastaanottoyksiköiden perustaminen oli Vihdille erittäin tuhoisaa, koska Vihdin suvaitsevaisto alkoi luoda kontakteja pakolaisiin ja myönteisen turvapaikan saaneita alettiin asuttaa Vihtiin. VOK-bisneksessä tältä osin toimi myös Kunta-asuntojen (KAS) toimitusjohtaja Jarmo Kuosa, joka oli Kokoomuksen kunnanvaltuutettu ja siinä roolissa oli päättämässä Vihdin pakolaisasioista ja ohjasi pakolaisia oman yrityksensä asuntoihin. Hän ei jäävännyt itseään kaikista pakolaispäätöksistä, vaikka aihetta aivan ilmeisesti olisi ollut.

Vastaanottoyksiköt aiheuttivat sen, että Vihdin kunnasta tuli pakolaisia houkutteleva pysyvänkin asuinkunnan osalta. Niinpä kunnanvaltuusto kesällä 2016 teki pakonkin sanelemana päätöksen 60-70 pakolaisen kuntakiintiöstä vuosille 2016-2017. Pakon sanelemana sikäli, että sopimus ELY-keskuksen kanssa pakolaisten kuntakiintiöstä oli edellytys sille, että kuntaan itsenäisesti muuttaneistakin pakolaisista saa valtion pakolaistuet.

Paha virhe Vihdin kunnalle tapahtui, kun sallittiin Vihdin vastaanottokeskuksissa turvapaikan saaneiden muuttaminen Vihtiin asumaan ilman, että heitä kirjattiin Vihdin pakolaisten kuntakiintiöön. Noin 35 pakolaista ehtikin kiintiön ohi muuttamaan Vihtiin, eikä heitä enää saanut kuntakiintiöön ikävä kyllä mukaan. Niinpä Vihdin rasitus pakolaisista nousee noin sataan pakolaiseen kahden vuoden aikana.

Koska Vihti on nyt alistettu näin suureen pakolaispaineeseen, niin ELY:n sopimuksessa kannattaa taloudellisten seikkojen vuoksi pysyä jokunen vuosi. Pakolaisia on kunnassamme nyt niin paljon, että heitä kaitsemaan jouduttiin kuntaan palkkaamaan peräti kaksi viranhaltijaa: Pakolaiskoordinaattori ja hänen apulaisensa. Heidän palkkakulunsakin ovat niin suuret, että ELY-sopimuksen tuomat valtionavut ovat välttämättömiä kunnallemme.

Huomionarvoista on, että pääosa Vihdin pakolaisrasituksesta tulee vuosien 2016 ja 2017 aikana: noin sata pakolaista kaikkiaan. Sen jälkeen ELY-keskuksen kanssa solmittu sopimus velvoittaa 10 pakolaisen ottoon vuosittain vuodesta 2018 eteenpäin. 2016 kuntakiintiöön otettiin 21 kongolaista ja 7 turvapaikan saanutta. Lisäksi tuli siis 35 turvapaikan saanutta, joita ei ikävä kyllä kiintiöön saatu. Tämän virheen tekijä pitäsisi saada asiasta vastuuseen. Vuonna 2017 otetaan siis vielä lisää pakolaisia, jotta 60-70 kuntakiintiö täyttyy.

Siksi ehdotankin, että Vihdin juuri valittu kunnanvaltuusto pyrkii irrottautumaan ELY-keskuksen pakolaissopimuksesta nelivuotiskautensa aikana. Valtion tuet kestävät kiintiöpakolaisista 4 vuotta ja turvapaikan saaneista 3 vuotta. Eli tästä isommasta määrästä 2016 tulleiden osalta tuet loppuvat 2019 ja 2020. Vuoden 2017 kuntakiintiöön tulevien tuet loppuvat 2020 ja 2021. ELY-keskuksen sopimuksessa on vuoden irtisanomisaika, joten nyt aloittava valtuusto tämän päätöksen jo kautensa aikana joutuu tekemään.

Viimeistään vuonna 2022 Vihdin on päästävä ELY-keskuksen pakolaissopimuksesta irti ja tehtävä selvä linjaus, että Vihtiin ei enää oteta yhtään pakolaisia kuntakiintiöön. Tällöin loppuvat valtion tuet jo tulleista pakolaisista. Silloin kyseeseen tulevat kulut vuosina 2018-2021 tulleista pakolaisista. Vuosina 2018-2021 tulijamäärät ovat 10/vuosi. Valtion tuet ovat juosseet jo 0-3 vuotta noina vuosina tulleista vuonna 2021. Eniten maksettavaa Vihdille tukien loppuessa jää vuonna 2021 otetuista kymmenestä pakolaisesta, mutta jossain vaiheessa Vihdin kehitysmaalaistaminen kiintiöpakolaisilla on vain pakko viheltää poikki, vaikka päätös aluksi jonkin verran maksaakin.

Vihti pääsee 2022 eroon siis myös maahanmuuttokoordinaattorista, jolloin pakolaisten palvelutasokin putoaa ja Vihti ei enää houkuttele pakolaisia aiempaan malliin. Myös vihtiläisten on tärkeää asenteellaan varmistaa, että pakolaiset eivät tunne olevansa tervetulleita kuntaamme. On sekä viranomaistoimin että kansalaistoiminnalla varmistettava, että Vihti ei missään tapauksessa ole houkutteleva kunta pakolaisille.

Vuodesta 2022 eteenpäin Vihti voi profiloitua kuntana, joka ei ota yhtään uutta pakolaista. Tällä on paljon myönteisiä vaikutuksia paremmin toimeentulevien suomalaisten harkitessa, mihin Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta aikovat muuttavat pakolaispainetta pakoon. Nuo kaupungithan koko lailla täyttyvät pakolaisista tämän avoimien rajojen politiikan seurauksena lähivuosina. Silloin Vihti voi tarjota asunpaikan, jossa on lupaus, ettei pakolaisongelma leviä Vihtiinkin. Tämä tuo paljon varakkaampia veronmaksajia Vihtiin.

Näillä askelmerkeillä kohti suomalaisempaa Vihtiä!