Rikosilmoitus poliittisen poliisin suorittamasta VAINOAMISESTA

”…vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä nostaa siitä syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rangaistusta.” (https://www.finlex.fi/fi/uutiset/264)

Poliittisen poliisin toiminta aiheuttaa minussa pelkoa ja ahdistusta ja sikäli vainoamisrikoksen tunnusmerkistö täyttyy.

Kansalaisoikeuksieni palauttaminen

Olen ollut nuhteeton Suomen kansalainen koko ikäni. Minulla ei ole rikosrekisteriä, olen opiskellut luonnontieteen kandiksi (ympäristöbiologia pääaineena), ollut työelämässä reilu parikymppisestä saakka ja kasvattanut kolme lastani hienoiksi nuoriksi aikuisiksi.

Aina 45-vuotiaaksi saakka minulla ei ole ollut mitään ongelmia poliisin kanssa. Kun laittomien siirtolaisten vyöry Suomeen alkoi syksyllä 2015, niin aktivoiduin poliittisesti vaatimaan mm. rajatarkastusten palauttamista Suomen länsirajalle. Myös Suomen itsenäisyyden palauttaminen EU-eron kautta on tavoitteenani politiikassa.

Kuluneen 2,5 vuoden aikana olen järkytyksekseni huomannut, että Suomessa ei enää olekaan aatteen- ja sananvapautta. Politisoitunut poliisilaitos on aloittanut vainoamiseni, joka on viime kuukausina saanut yhä räikeämpiä muotoja (laittomat vapaudenriistoni, lievät pahoinpitelyt).

Tilanteeni on jo niin tukala, että minun on pakko hakea turvaa oikeuslaitokselta, jotta vainoni loppuisi. Uskon vielä Suomeen oikeusvaltiona ja siihen, että tuomioistuin näkee politisoituvan poliisilaitoksen vaarat ja puuttuu mm. Helsingin poliisilaitoksen laittomiin käytänteisiin.

Tilanne olisi ratkaistava myös sen vuoksi, että nykyisen vainon oloissa minun on vaikea tehdä vaalityötäni kohti maakunta- ja eduskuntavaaleja. Näin ollen koko Suomen demokratiakin on vaarassa, jollei yhteiskunta suo poliittisia toimintavapauksia nykyhallinnon kriitikoille.

Oikeusprosessi

Olen tehnyt osasta tässä artikkelissa esitetyistä poliittisen poliisin tekemistä vainoamisen teoista myös hallintokanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näistä kanteluista kaksi on johtanut Poliisihallituksen tutkintaan Helsingin poliisilaitoksen poliittisen poliisin toimista. Mainitsen tapausten diaarinumerot artikkelissa niissä kohdin, mihin tapauksiin ne liittyvät.

Ikävä kyllä samat poliisit, joiden toimia Poliisihallitus jo tutkii, ovat tutkinnan aikanakin jatkaneet vainoani ja vieläpä samoja vainon muotoja käyttäen kuin heidän tutkintaansa johtaneet teotkin ovat.

Siksi olenkin päättänyt tehdä myös rikosilmoituksen (tämä teksti) osittain samoista tapahtumista. Aivan viimeaikaiset vainoamistapaukset käsittelen suoraan rikosilmoituksen kautta, koska hallintokantelu on liian hidas ja tehoton keino, kun vaino tuntuu vain pahenevan varsin nopeaan tahtiin.

Koska vainoni suorittajat ovat saman poliisilaitoksen poliiseja, joista rikosilmoituksia teen, niin en tietenkään ole toiveikas, että apua tilanteeseeni poliisilta saisin. Siksi olenkin varautunut nostamaan oikeusprosessin itse suoraan, jos poliisi toteaa, ettei mitään väärää ole tapahtunut ja vainoni jatkuu.

’Vihapuhe’kuulustelut 23.11.2017

Vainoamisena kokemani poliisin toimet alkoivat syksyllä 2017. Tuolloin Suomen poliisi aloitti laajemmin kansallismielistä aatetta kannattavien kansalaisten maalittamisen. Toki jo aiemmin mm. Ilja Janitskinin kohtelu täyttää selkeästi vainoamisen tunnusmerkistön ja on räikeydessään ennenkuulumaton: Iljaa on pidetty vangittuna kohta puoli vuotta ilman yhtäkään syytettä.

Omalla kohdallani poliittisen poliisin sananvaino oli sikäli vielä raskauttavampaa, että se kohdistui mielenosoituksessa pitämääni puheeseen. 9.9.2017 pidin puheen järjestämässäni mielenosoituksessa Kolmen sepän patsaan laittomille siirtolaisille rakennettua taloa vastaan. Tilaisuus oli alle kuukauden Turun jihadistisen terrori-iskun jälkeen, joten puheet olivat mielestäni oikeutetusti vihaisia.

Sain ko. mielenilmausta koskevan ’vihapuhe’kuulustelukutsun marraskuussa. Tuohon mennessä oli tullut ilmi Helsingin poliisilaitoksen epäillyn oikeusturvan kannalta erittäin huolestuttava toimintatapa: Poliittinen poliisi ei salli epäillylle kuulustelutodistajan käyttöä eikä myöskään yleensä viranomaistilanteissa sallittua kuulustelun nauhoittamista.

Tietoisena muiden ’vihapuhe’kuulusteluissa käyneiden oikeusturvaloukkauksista vaadin nämä laittomina pitämäni Helsingin poliisilaitoksen määräykset kirjallisina (kuvat)

 

 

Suostuin kuulusteluun, vaikka kyseenalaistinkin kuulustelun laillisuuden itse kuulustelulausunnoissani. Epäiltynä minulle ei jäänyt mitään keinoa todistaa kuulustelutapahtuman kulkua. Se, että poliittisena pitämäni poliisi tallentaa kuulustelun ei turvaa minun oikeuksiani epäiltynä. Miten voisin luottaa poliisin tallenteeseen, kun pidän koko kuulusteluani poliittisena vainona?

Niinpä laadinkin pian kuulustelun jälkeen hallintokantelun Helsingin poliisilaitoksen kuulustelukäytänteistä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kuulustelutodistajan kieltävän päätöksen antoi Helsingin (ehkä koko Suomenkin?) poliisilaitoksen ’vihapuhe’yksikön johtaja rikostarkastaja Jouni Niskanen.

Valitus Helsingin poliisilaitoksen kuulustelukäytänteis

Valituksen laatija: Panu Huuhtanen, p. 050 593 4038

Asia:

Helsingin poliisilaitos ei salli ’vihapuhe’kuulusteluihin käsketyille epäillyille kuulustelutodistajaa eikä mahdollisuutta tallentaa kuulustelua. Helsingin poliisilaitos perustelee kuulusteltavan oikeuksien polkemista sillä, että poliisi itse videoi kuulustelun.

Liitteet: Oman (Panu Huuhtanen) kuulusteluni tutkinnanjohtajan rikostarkastaja Jouni Niskasen allekirjoittamat esitutkintapäätökset sekä kuulustelutodistajan että tallennusmahdollisuuden suhteen.

Perustelu: Epäillyn oikeusturva on vakavasti uhattuna, kun hänelle ei sallita kuulustelutodistajaa eikä mahdollisuutta tallentaa kuulustelua. Tällöin hänelle ei jää mitään keinoa todistaa kuulustelun tapahtumia.

Monia ihmisiä kutsutaan nyt poliisin kuulusteluihin poliittisin perustein. Usein poliittinen ajojahti kohdistuu ihmisiin, jotka ovat kritisoineet Suomen hallituksen maahantulopolitiikkaa. Koska poliisi on politisoitunut hallituksen käskystä vainoamaan toisinajattelijoita, niin emme voi mitenkään luottaa poliisin videotallenteeseen kuulustelusta. Videotallennetta saatetaan leikellä ja manipuloida muuten. Tallenne saattaa myös ’vahingossa’ kadota, jos kuulusteluissa on tapahtunut jotakin laitonta.

Poliisi sallisi oikeusavustajan tulon kuulusteluun. Monet kuulusteluihin kutsutuista ovat kuitenkin vähävaraisia, eikä mahdollisuutta lakimiehen palkkaamiseen ole. Myöskin ilmaiseen oikeusapuun on pitkät jonot, jolloin kuulustelut venyisivät paljon.

Ratkaisuehdotus: Vaadin PIKAISTA korjausta Helsingin poliisilaitoksen epäillyn oikeusturvaa loukkaaviin käytänteihin. Vaadin myös keskeytystä ’vihapuhe’kuulusteluihin, kunnes valitukseni on käsitelty. Sellainenkin ohjeistus olisi yksi ratkaisu, että kuulusteluihin ei tarvitse ilman todistajaa mennä, ennen kuin päätös ilmaisesta oikeusavusta tulee ja oikeusaputoimistosta ehtii lakimies mukaan.

Sain joulukuussa ilmoituksen, että Jouni Niskasen laittomina pitämäni kuulustelukäytänteet on otettu Poliisihallituksessa tutkinnan alle. Asianumero on POL-2017-42440:

Jouni Niskanen jatkaa ihmisten pakottamista kuulusteluihin ilman kuulustelutodistajaa ja tallentamismahdollisuutta, vaikka poliisihallituksen tutkinta hänen toimistaan on käynnissä. Haluankin poliisin tutkivan, syyllistyykö Jouni Niskanen virkarikokseen ja oikeusturvani loukkaamiseen menettelyllään. Vielä helmikuussa 2018 Jouni Niskanen pakotti minut kuulusteluun ilman todistajaa ja tallennusmahdollisuutta tuossa seuraavan kohdan raha-asiassa (kuva määräyksestä, myös tallentamiskiellosta minulla määräys helmikuulta):

Rikosilmoitus poliittisen poliisin (Polpo) tekemästä varkaudesta pankkitililtäni

Osana vainoamisena kokemaani poliittisen poliisin toimintaa on varkaus pankkitililtäni. Varsin pian jätettyäni hallintokantelun Jouni Niskasesta sama mies antoi määräyksen varastaa rahaa pankkitililtäni. Koen tämän kostona siitä, että tein hänestä hallintokantelun.

Tässä on määräys takavarikoida 370€ tililtäni:

Tässä todiste tiliotteestani, että poliittinen poliisi todella vei rahani:

Olen poistanut tiliotekuvasta tallettajien nimet heidän henkilöllisyyksiensä suojaamiseksi. Tili, jolta poliittinen poliisi varasti rahaa oli seuraavan otsikon Kattila-mielenosoituksen talkootili. Osa tilin talletuksista on talkoolaisten tasausmaksuja Kattilamiekkarin kustannuksiin, osa sponttaaneja vapaaehtoisia lahjoituksia vastineeksi hernesopasta, kahvista, musiikkin teosto-maksuista ym. tapahtuman tarjonnasta. Tarjottavat olivat ilmaisia osallistujille, mutta jotkut osallistujat halusivat vapaaehtoisesti tilille rahaa laittaa vastineeksi.

Vaadin tutkittavan syyllistyikö Jouni Niskanen varkauteen viedessään rahaa tililtäni.

Kattilamielenosoitus / Suomi 100-juhla eduskuntatalolla 6.12.2017

Tämän Suomen itsenäisyyden 100-vuotispäivän tapahtumista olen jo tehnyt erillisen hallintokantelun. Käytin kantelussa konsulttiapuna oikeustieteen tohtoria, joka laati lainopillisen analyysin lainsäädännöstä, jolla poliittinen poliisi perusteli mielenilmauksemme keskeyttämistä. Kanteluuni liittyy myös laittomana pitämäni vapaudenriistoni ajalle 6.-7.12.2017.

Kanteluuni voi tutustua tämän saman nettisivuston artikkelissa (linkki):

Kantelu Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta 6.12.2017 Kattilamielenosoituksessa

Lähetin yllä olevan linkin artikkelin mukaisen hallintokantelun 6.12.2017 tapahtumista eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka pyysi Poliisihallitusta tutkimaan ja lausumaan asiasta. Tapaus etenikin Poliisihallituksessa tutkintaan diaarinumerolla POL-2018-4711 ja sain seuraavan sähköpostiviestin Poliisihallituksesta:

Hallintokantelu etenee omaa tahtiaan. Nyt rikosilmoitusta tehdessäni haluan tutkittavan, syyllistyikö ylikomisario Seppo Kujala virkarikokseen määrätessään mielenosoituksen purun. Jopa oikeustieteen tohtori pitää Kujalan purun perusteena käyttämiä lainkohtia ongelmallisina.

Haluan tutkittavan myös, syyllistyikö rikoskomisario Petri Juvonen virkarikokseen määrätessään mielestäni laittoman vapaudenriistoni tuon em. Kujalan määräämän mielenosoituksen keskeyttämisen lisäksi.

Valtamedian osallisuus vainoamisessani

Vainoamistani tulee tutkia myös poliittisten toimintavapauksieni loukkaamisena. Olin ehdokkaana kuntavaalissa Vihdissä ja keräsin huomattavan äänisaaliin. Olen myös Reformi -liikkeen ehdokkaana maakunta- ja eduskuntavaaleissa nyt tulevan reilun vuoden ajanjakson aikana. Tällainen viranomaisten ja valtamedian vaino vahingoittaa poliittisia toimintavapauksiani mainettani pilaamalla, minkä koen olevankin vainon ensisijainen tarkoitus.

Kannatin presidentinvaaleissa Laura Huhtasaarta ja tein hänelle vaalityötä sosiaalisessa mediassa. Helsingin Sanomat syyllistyi linkin artikkelissaan räikeään mustamaalaamiseeni, jota vaadin tutkittavan kunnianloukkauksena. Vaikka minut esitetään artikkelissa erittäin negatiivisessa sävyssä, niin HS ei antanut minulle oikeutta oman kantani esittämiseen saman artikkelin yhteydessä, kuten hyvä journalistinen tapa vaatisi. HS ei kertaakaan yrittänyt olla minuun yhteydessä artikkelin teon tiimoilta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005479106.html

Minut esitetään artikkelissa korostuneesti PVL:n kannattajana, jota en ole. Olen vain ottanut kantaa, ettei Suomen kaltaisessa perinteisesti sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta kunnioittavassa maassa voida lähteä tielle, jossa kielletään aatteita ja yhdistyksiä poliittisista syistä.

HS:n artikkelin kirjoittaja on Paavo Teittinen, mutta päävastuun rikostutkinnan osalta kantanee vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

Viranomaisten rooli facebookin tekemässä vainoamisessani

Tein lokakuussa 2017 rikosilmoituksen (nro 5530/S/10186/17, kuva), jossa vaadin tutkimaan loukkaako Facebookin jatkuva ennakkosensuuri (sulkeminen alustan ulkopuolelle ilman syytä) perustuslaillisia oikeuksiani Suomen kansalaisena. Poliisi teki tutkimattajättämispäätöksen asiassa:

Samalla vaadin selvittämään, onko Suomen poliisilla osuutta näihin Facebookin vainoaviin käytänteisiin Facebookin ylläpidossa. Sain vastaukseksi seuraavan kuvan esittämät väitteet:

Vaadinkin nyt tässä rikosilmoituksessa laajentamaan tutkimuksia Facebookin ylläpidon osalta muihin viranomaistahoihin, jotka saattavat vainoni takana olla. Kyseeseen tulevat ainakin Tikkakosken Viestikoekeskuksen siviili- ja sotilastiedustelu sekä Suojelupoliisi. Myös Naton/EU:n hybridikeskuksen rooli pitää selvittää, jos Suomen lait edes pätevät tämän ylikansallisen tiedusteluviraston toimintaan Suomen maaperällä.

Jos Facebookin ylläpidosta paljastuu Suomen viranomaistahoja, niin silloin perustuslain pykälät mm. ennakkosensuurin kiellon osalta tulevat täysimääräisinä voimaan myös Facebookin vainoavien alustalta poistamisten osalta. Rikostutkinnan nimikkeeksi Facebook-vainon osalta sopii perustuslaillisen ennakkosensuurin kiellon rikkominen.

Poliittisen poliisin vaino pahenee helmikuussa 2018, yhden viikon tapahtumat:

Ti 13.2. poliittisen poliisin tekemä lievä pahoinpitely Pasilan poliisitalolla

Olin ti 13.2. tukemassa ystävääni Kalle Mehtosta hänen joutuessaan Helsingin poliisilaitoksen ’vihapuhe’kuulusteluun. Istuin rauhassa Pasilan poliisitalo 2:n odotustilassa kännykkääni käyttäen. Yllättäen poliittisen poliisin pääkuulustelija vanhempi rikoskonstaapeli Katariina Tuominen seisoi edessäni ja esitti vaatimuksia kännykänkäyttööni liittyen. Tietääkseni kännykän käyttö on sallittua valtion virastossa asioidessa.

Kun en heti ymmärtänyt, mitä Tuominen oikein yrittää viestittää, niin hän pyysi toisen poliisin avukseen ja he mielestäni liioiteltua voimaa käyttäen retuuttivat minut ulos poliisilaitokselta. Sain tilanteessa mustelmia ja nilkkani nyrjähti hieman. Myös toppatakkini repeytyi poliisien riuhtoessa minua. Vaadin Tuomisen toimintaa tutkittavan lievänä pahoinpitelynä ja haluan myös esittää korvausvaatimuksen rikkoutuneesta takistani.

Tilanteessa oli todistajina Kalle Mehtosen lisäksi Pertti Nykänen ja Mikko Reijola.

Poliisiasemalla suoritettu lievä pahoinpitely jätti minulle pelkoja poliittista poliisia kohtaan. Ainakaan Katariina Tuomisen kuulusteltavaksi en missään nimessä uskalla enää mennä, hän toimi tilanteessa niin aggressiivisesti. Muutenkin on lievän pahoinpitelyn jälkeen mahdoton ajatus, että menisin poliittisen poliisin kuulusteluihin ilman kuulustelutodistajaa niinkuin mielestäni laiton käytäntö poliittisessa poliisissa on.

To 15.2. poliittisen poliisin vaino minua kohtaan kurdien mielenosoituksessa

Osallistuin to 15.2. Eduskuntatalolla järjestettyyn yleiseen kokoukseen, jossa Suomen kurdit osoittivat mieltä PKK-terroristijärjestön johtajan Özalanin vapauttamisen puolesta. Tarkoitukseni oli välittää suorana tapahtuma youtube-kanavalleni.

Poliisi toimi tapahtumassa kohtaani hyvin aggressiivisesti. Vaadin tutkimaan poliisin toimintaa vainoamisena, sillä tapahtuneen kaltainen poliisin painostus on omiaan aiheuttamaan ihmisessä vainoamisrikoksessa tyypillistä pelkoa ja ahdistusta.

Linkin live-taltiointini tapahtumasta todistaa, miten intensiivistä poliisin painostava käytös oli. Koko kulkueen liikkeelläolon ajan poliisit maalittivat minua ja Senaatintorilla painostus näkyy selvimmin. Laitan taltioinnin alkamaan Senaatintorilta. Poliisit mm. ajoivat poliisiautoilla tahallaan edessäni ja aiemmin Eduskuntatalon läheisellä suojatiellä jopa uhkaavasti pyrkivät tönäisemään minua autollaan, kun ylitin katua.

Linkki tapahtuman taltiointiin: https://youtu.be/_2Axxcja5PQ?t=1h55m11s 

La 17.2. laiton vapaudenriistoni Narinkkatorilla

Poliittisen poliisin tekemä vainoaminen paheni viikon edetessä. Lauantaina oli sitten pohjakosketus: Olin tulossa laillisesti poliisille ilmoittamaamme yleiseen kokoukseen Paasikiven patsaalle. Olimme myös sanoneet kuvaavamme Narinkkatorilla olevat kaksi mielenosoitusta matkallamme Paasikiven patsaalle.

Kuitenkin kuvattuani mielenosoituksia Narinkkatorilla noin 5 min poliisi otti minut yllättäen kiinni ja kuljetti poliisiautolla Kisahallin putkaan. Mitään syytä kiinniotolleni ei annettu, ainoa selitys oli rikoksilta ja järjestyshäiriöiltä ennaltaehkäisevästi suojaaminen.

Minulle kerrottiin, että käskyn kiinniotolleni antoi Johanna Sinivuori. Vaadin hänen toimiensa tutkimista virkarikoksena ja minun laittomana vapaudenriistonani. Kuvasin live-taltiointina tilanteen youtube-tililleni. Laitan taltioinnin tähän alkamaan kohdasta, jossa saavun Narinkkatorille. Taltioinnista näkee, etten mitenkään häirinnyt afgaanien mielenilmausta:

https://youtu.be/yhfu5SjTJpM?t=50m18s 

Yhteenveto

Olen tähän koonnut useammalta kuukaudelta monenlaista vainoamista, jonka koen olevan poliittisesti motivoitunutta. Vainoamiseen syyllistyvät sekä poliisin politisoituneet yksiköt, valtamedia ja sosiaalisen median palveluntarjoajat (ehkä yhteistyössä viranomaistahojen kanssa).

Koen tärkeänä, että asiassa suoritetaan rikostutkinta kaikkien tässä esittämieni vainoamisen muotojen osalta. Jos rikostutkinta ei johda mihinkään, niin on tärkeää pian aloittaa oikeusprosessi asiassa, jotta näemme antaako tuomioistuimetkin tukensa kansalaisten järjestelmälliselle vainolle. Toivon ja uskon, että tuomioistuin kuitenkin asettuu kansalaisoikeuksieni palauttamisen kannalle.

Näiden kuvaamieni tapahtumien yhteisvaikutus on varsin kuormittava ja koen, että vainoamisrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvien pelon ja ahdistuksen aiheutuminen on hyvinkin ilmeistä.

Loppuun kuva Suomen yhteiskunnallisesta todellisuudesta vuonna 2018. Poliittista toisinajattelijaa seuraa 5 poliisia, kun toisinajattelija haluaa kuvata yleistä kokousta:

 

Vihdissä 25.2.2018

Panu Huuhtanen, p. 050 593 4038